Suomeksi

Kulturfonden perustettiin vuonna 1908, ja tätä nykyä sen sateenvarjon alla toimii noin 490 rahastoa. Ne ovat syntyneet yksityishenkilöiden, yhteisöjen sekä yritysten testamenttien ja lahjoitusten kautta.

Vuonna 1908 laadituissa säännöissä ja lahjakirjassa kerrotaan lisää Kulturfondenin tavoitteista ja päätöksenteosta.

Kulturfondenin rahaston omistaa ja sitä johtaa Svenska litteratursällskapet (SLS). Rahaston tuoton jakaa rekisteröity säätiö Utdelningsstiftelsen för Svenska kulturfonden, joka jaon yhteydessä käyttää nimeä Svenska kulturfonden.

• tukemalla ja vahvistamalla ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä toimintaa Suomessa
• kehittämällä suomenruotsalaisten osaamista, toimintakykyä ja luovuutta
• tukemalla suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä
• tukemalla ruotsin kielen yhteiskuntaa kannattelevaa asemaa Suomessa

Svenska kulturfonden on Säätiöt ja rahastot -yhdistyksen jäsen. Voit tutustua yhdistyksen julkaisemaan ohjeeseen ”Hyvä säätiötapa”, jota kaikkien sen jäsenten tulee noudattaa.

Kulturfondenin toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ovat vapaasti luettavissa. Vuosittain toukokuussa ilmestyvään vuosikirjaan on koottu useita reportaaseja avustuksien jakamisesta ja säätiön omasta toiminnasta. Ruotsinkielinen vuosikirja löytyy Julkaisut-välilehdeltä.

Apurahojen jakamisesta päättävät valitut luottamushenkilöt. Lahjakirjan mukaisesti Suomen ruotsalainen kansanpuolue nimittää luottamushenkilöt. Kaikkien luottamushenkilöiden nimet löydät täältä.

Svenska kulturfondenin kiinteistösijoituksia hoitaa erillinen säätiö, Fastighetsstiftelsen för Svenska kulturfonden sr. Sitä varten varataan viisi prosenttia SLS:n vuosittain myöntämistä varoista. RKP:n puoluehallitus nimittää Fastighetsstiftelsenin johtokunnan.

Osoitteemme Helsingissä on Yrjönkatu 27, mutta sisäänkäynti on Mercatorkujan puolelta. Ovi löytyy heti Kukontorille vievän porttikäytävän jälkeen, Amos Cafén vierestä ja hissi on ulko-ovesta tultaessa heti vasemmalla.

Pro Artibus -säätiö on nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio ja itsenäinen osa Svenska kulturfondenia. Kulturfonden rahoittaa Pro Artibusta vuosittain lähes miljoonalla eurolla.

Vuonna 1989 perustetun Pro Artibusin tavoitteeksi linjattiin ”…omistaa ja hallinnoida Svenska kulturfondenin taidekokoelmaa, kartuttaa sitä taidehankinnoilla, järjestää taidenäyttelyitä sekä muin tavoin edistää suomenruotsalaista kulturellia ja taiteellista toimintaa.”

Taidekokoelman vanhin teos hankittiin kokoelman perustamisvuonna 1957. Nykyään siihen kuuluu 1300 teosta, ja se laajenee jatkuvasti uusilla nykytaidehankinnoilla.

Myönnämme apurahoja ja avustuksia myös muille kun ruotsinkielisille hakijoille, jos toiminta johon avustusta haetaan tukee tavoitteitamme. Hakulomake on ruotsinkielinen, mutta tarvittaessa henkilökuntamme auttaa sen täyttämisessä. Yhteystiedot löydät tästä.

Useiden apurahojen hakuaika on marraskuussa, mutta Svenska kulturfonden ottaa vastaan tiettyihin tarkoituksiin hakemuksia myös muina aikoina vuodesta.

Meillä on useita erilaisia apurahoja useille eri kohderyhmille, tietyin rajauksin.

Lahjoittajien tahdon ja oman tehtävämme mukaisesti tuemme

• koulutusta, tiedettä ja tutkimusta,
• taidetta, kulttuuria ja
• yhteiskunnan palveluja, jotka hyödyttävät ruotsalaisuuden vahvistamista Suomessa.

”Yhteiskunnan palveluilla” tarkoitetaan kolmannen sektorin toimintaa.

Kulturfondenin tuen tai apurahan saaminen edellyttää, että hakemuksesta käy ilmi selkeä yhteys ruotsalaisuuden vahvistamiseen Suomessa. Ei riitä, että hakija tai hakijan toiminta on ruotsinkielistä.

Miten tulkitsemme vaatimusta? Lue lisää alla.

Vaikka hakijan toiminta tukisi ruotsalaisuuden vahvistamista Suomessa, on hakemuksen muiltakin osin sovittava Kulturfondenin päämääriin ja tarkoitukseen.

• lakisääteisen toiminnan tuottamiseen (esimerkiksi peruskoulutukseen tai kirjastoon)
• liiketoimintaan, kuten yrityksen käynnistämiseen
• infrastruktuurihankkeeseen tai kiinteistörakentamiseen
• turismiin
• kirjallisuuden kääntämiseen
• sosiaali- tai terveydenhuoltoon, kuten kuntoutukseen

Mikäli hakemus koskee omarahoituksen osuutta alueenkehittämishankkeessa, Kulturfonden voi tukea hanketta huolimatta siitä, että se sisältää kiinteistörakentamista.

• seminaarien tai konferenssien tarjoiluihin
• materiaalin kääntämiseen
• tarvikkeiden tai materiaalin hankintaan
• Vakituisten työsuhteiden täyttämiseen
• historiikkeihin, juhliin ja juhlavuositapahtumiin; poikkeuksena 100-vuotishistoriikit

Apurahaa ei myönnetä sosiaalisin perustein.

Kulturfondenin suuri apurahahaku on marraskuussa. Tällöin jaossa ovat seuraavat tuet ja apurahat:

• taiteilijoiden työskentelyapuraha
• jatko-opiskelijoiden apurahat
• yksityishenkilöiden ja työryhmien projektiavustukset
• järjestöjen toiminta-avustus
• tieteellisen tutkimuksen hankeavustukset

Muiden apurahojen hakuaika on eri aikaan vuodesta, usein syys- tai maaliskuussa. Lisäksi löytyy useita apurahoja, joita voi hakea ympäri vuoden.

Kaikkien apurahan kohdalla kerrotaan, milloin on seuraava hakuaika.

Kaikki apurahat löytyvät täältä. Jokaisen apurahan kohdalla kerrotaan, milloin on seuraava hakuaika.

Kulturfonden koostuu sadoista erilaisista rahastoista. Niistä tietyillä on hyvin tarkkaan määritellyt tarkoitukset, kuten tukea tietyn alueen tai taiteenlajin hakijoita.

Jos teet hakemuksesi marraskuussa, sinun EI tarvitse hakemuksessasi valita rahastoa. Sama koskee monia muita vuoden aikana jaettavia apurahoja.

Tee selkeä hakemus, joka perustelee hyvin hankkeesi tai toimintasi tarkoituksen. Kun käsittelemme hakemuksia, tarkistamme, sopiiko hakemuksessa esitetty tarkoitus johonkin erikoissijoitusrahastoon. Jos tarkoitus ja rahasto sopivat yhteen, apuraha otetaan erikoissijoitusrahastosta.

Syyskuussa voit osoittaa hakemuksesi suoraan johonkin erikoissijoitusrahastoista. Silloin rahasto valitaan hakemuksen täytön yhteydessä. Tämä koskee seuraavia rahastoja:

• Henrik Nysténs fond
• Minister Kristian Gestrins skärgårdsfond (säännöllisinä vuosina)
• Karl Hjalmar och Karin Helena Winbergs Nyländska skärgårdsfond (vaihtelevina vuosina)
• Svenska Österbottens kulturfond (SÖK)
• Inga, Valdemar, Anna-Lisa och Inga-Brita Westbergs fond
• Henry och Martta Bertells minnesfond
• Kristinestads kulturfond
• Frans Henriksons testamentsfond

Päätöksen yhteydessä kerromme aina, mistä rahastosta apuraha myönnetään.

Jos teet yhteistyötä useamman henkilön kanssa ja haluatte hakea apurahaa yhdessä, hakekaa työryhmänä.

Aloita rekisteröimällä työryhmälle uusi käyttäjätili.

Älä koskaan tee useamman henkilön hakemusta yhden henkilön käyttäjätilillä. Jotta apuraha voidaan jakaa ryhmän kesken, on hakijan oltava ryhmä.

Julkiset toimijat, kuten kunnat ja yksityiset yritykset, voivat hakea hankeapurahoja ja tiettyinä kuukausina myös joitain muita avustuksia.

Yritystukea tai apurahaa ei kuitenkaan myönnetä vakituisen, lakisääteisen toiminnan harjoittamiseen.

Hyvä hakemus on selväsanainen sitä lukeville virkamiehille, asiantuntijoille ja luottamushenkilöille. Hakemuksen sisällön on vastattava kysymyksiin

• kuka,
• miksi,
• miten ja
• milloin.

Hakemuksen laajuus riippuu siitä, mihin apurahaa haetaan. Matka-apurahahakemuksen ei tarvitse olla yhtä laaja kuin haettaessa monivuotista työskentelyapurahaa.

Huomioi, että hakemuksen lukijat eivät ehkä tunne sinua ja toimintaasi. Esittele itsesi tai organisaatio, joka apurahaa hakee.

Useimmissa hakemuskaavakkeissa on täytettävä budjettitaulukko. Mikäli budjettitaulukko puuttuu, oletamme, että apuraha käytetään elinkustannuksiin.

On tärkeää, että budjetti on tasapainossa; kokonaistulojen ja -menojen on oltava yhtä suuret.

Selvitä aina hankkeen tai toiminnan koko budjetti, ei vain hakemasi rahoituksen osuuden osalta. Arvioimme koko budjetin ja sen, kuinka suuren osuuden apuraha lopulta kattaa.

”Oma osuus” budjettitaulukossa tarkoittaa sitä rahaa, jonka sinä itse tai organisaatiosi sijoittaa hankkeeseen.

Mikäli ette sijoita omaa rahaa, voidaan työpanoksenne laskea omaksi osuudeksi. Tässä tapauksessa laske työpanos rahassa ja ilmoita summa budjettitaulukossa omana osuutena. Ole hyvä ja mainitse, että kyseessä on työpanos muutettuna rahaksi.

Useimmiten hankkeella on useampia rahoittajia. Jos hakemus lähtee siitä, että Kulturfondenin tuen on katettava hankkeen rahoitus sataprosenttisesti, hakemus todennäköisesti hylätään.

Kerro selkeästi, mistä muualta olet hakenut tai aiot hakea rahoitusta ja millaisia haetut summat ovat. Ilmoita sekä ne apurahat, jotka sinulle on jo myönnetty, että ne, joita olet hakenut tai aiot hakea.

Jos hakemuksen jättämisen jälkeen sinulle myönnetään jonkun rahoittajan toimesta apuraha, tulee siitä ilmoittaa Kulturfondenille. Käytä hakujärjestelmän Vastaa viestiin -toimintoa.

Tarvitaanko hakemukseen liitteitä riippuu siitä, mitä apurahaa haet. Mahdolliset pakolliset liitteet käyvät ilmi hakemuslomakkeesta.

Tavallisin vaadittu liite on hakijan ansioluettelo. Organisaatioilta saatetaan myös edellyttää liitteeksi viimeisin hyväksytty tilinpäätös. Suuriin hankehakemuksiin voi myös olla perusteltua liittää erillinen, budjettitaulukkoa yksityiskohtaisempi tulo- ja menoarvio.

Kannattaa aina lisätä mukaan liitteitä, joiden katsot tukevan hakemustasi, huolimatta siitä ovatko ne pakollisia. Kaiken tarpeellisen on silti käytävä ilmi itse hakemuksesta – mahdolliset liitteet vain täydentävät sitä.

Hakemuksen ainoa tarkoitus ei voi olla esimerkiksi teknisten tarvikkeiden tai lisenssien hankinta. Projektin sisällä voidaan apurahaa tietyssä määrin käyttää tarvikkeisiin, muttei yksinomaa.

Joitain poikkeuksia: Bokpaket -tukimalli liittyy kirjallisuushankintoihin, ja tietyt erikoissijoitusrahastot sallivat tai jopa kehottavat hakemaan rahaa hankintoihin.

Yleensä suurempien hankkeiden henkilöstökulut syntyvät hankejohtamisesta tai muista tehtävistä. Sikäli kun toimet ovat määräaikaisia ja tapahtuvat yksittäisen hankkeen puitteissa, voi Kulturfondenin tuella hyvin rekrytoida ja maksaa palkkoja.

Sitävastoin on kiellettyä käyttää tukea lakisääteisen toiminnan tai yrityksen vakituisen työvoiman rektytoimiseen ja kiinnittämiseen.

Yksityishenkilöiden ja työryhmien hankeapuraha käytetään usein valtaosin elinkustannusten kattamiseen tai palkkioiden maksamiseen. Työskentely- ja tohtorinkoulutusapurahat on kokonaisuudessaan tarkoitettu elämisen kustannuksiin.

Jos tilityksesi ovat myöhässä ja jätät silti uuden hakemuksen, se voi merkitä uuden hakemuksen hylkäämistä.

Jos uusi hakemuksesi kuitenkin hyväksytään, et voi pyytää uutta apurahaa maksuun ennen kuin olet ryhtynyt toimenpiteisiin tilitysten loppuunsaattamiseksi.

Käsittelyaika riippuu siitä, mitä apurahaa olet hakenut. Jos hakemus on jätetty marraskuussa, saat päätöksen maaliskuun puolivälissä. Muiden apurahojen vastausajat ovat yleisesti 1-3 kuukautta.

Kulturfondenin päämääränä on ”edistää ja tukea koulutusta, kulttuuria, taidetta, tiedettä ja tutkimusta sekä yhteiskunnan palveluja, jotka hyödyttävät ruotsalaisuuden vahvistamista Suomessa.”

Epämuodollisemmin tehtäväämme voi kuvata näin:
”Svenska kulturfonden on omistautunut asiantuntevalle ja rohkealle uudistustyölle, joka vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa koulutuksen, kulttuurin ja identiteettiä tukevan toiminnan kautta.”

Kun haluamme ilmaista asian todella tiiviisti, toteamme vain ”Ruotsinkielellä. Suomessa.”

Kulturfondenin tavoitteista ja tehtävistä on laadittu sen asiakirjoihin muotoiluja eri kieliasuissa aina säätiön perustamisvuodesta 1908 lähtien.

Meillä ei ole mitään yleispätevää määritelmää sille, kuka on suomenruotsalainen, tai millä tavoin voi olla suomenruotsalainen.

Mutta periaatteemme ja tehtävämme huomioiden meidän on silti aika ajoin otettava kantaa siihen, ”kuinka ruotsalainen” hakemuksen voi arvioida olevan. Sellainen ei aina ole yksinkertaista saati miellyttävää.

Yhteys ruotsalaisuuden vahvistamiseen Suomessa on apurahan myöntämisen perusedellytys. Toisaalta se ei takaa myöntävää päätöstä.

Äkkiseltään tuntuu, että kysymykseen pitäisi olla helppo vastata. Joko hanke on ruotsinkielinen, Suomessa, tai sitten se ei ole sitä. Vai?

Usein se onneksi onkin näin yksinkertaista: esimerkiksi kirjailija vastaa kysymykseen kuvailemalla kirjoittamistaan ja julkaisemalla teoksensa ruotsiksi Suomessa, ja tutkija taas kuvaa sitä, miten hänen tutkielmansa käsittelee suomenruotsalaista kulttuuriperimää. Koulussa tapahtuvaan hankkeeseen apurahaa hakeva puolestaan selvittää, miten hanke suuntautuu erityisesti ruotsinkielisiin kuluihin.

Organisaation tai työryhmän hakemuksessa on yleensä oleellisinta kuvailla ensisijaisesti hankkeen – ei hankkeen toteuttajien – yhteyttä ruotsalaisuuden vahvistamiseen Suomessa.

Mutta aina se ei ole niin selkeää. Kuinka menetellä esimerkiksi, kun tutkimuksen kieli on vaikeasti määriteltävissä, kun taidehankkeessa ei käytetä kieltä, tai kun hankkeen toteuttajat eivät ole ruotsinkielisiä?

Monet apurahoistamme jaetaan jostakin erikoissijoitusrahastostamme. Hakijoiden ruotsinkielisyys on lähtökohtana valtaosalla näistä rahastoista, muttei kaikkien: osaa jättää täysin huomiotta sen, mihin kieliryhmään hakijat kuuluvat. Näin on erityisesti useiden luonnontieteellistä ja lääketieteellistä tutkimusta tukevien rahastojen kohdalla.

Silloin hakemusten arviointi perustuu yksinomaan asiantuntja-arvioihin tutkimussuunnitelman laadusta eikä se pane lainkaan painoa hakijoiden kielitaitoihin tai siihen, onko tutkimusaihe ”ruotsalainen”.

Valtaosasta esimerkiksi kuvataiteen hankkeita puuttuu kielellinen ulottuvuus. Silloin yhteyttä ruotsalaisuuden vahvistamiseen Suomessa etsitään pikemminkin hakijasta, kuin itse hankkeesta. Tällaista hakemusta arvioitaessa kysymme:

• Onko hakija ruotsinkielinen tai onko hän opiskellut ruotsin kielellä?
• Onko hakija aktiivinen suomenruotsalaisella taidekentällä tai ruotsinkielisessä yhteisössä.

Jälkimmäinen kysymys on tarpeen, jos hakijan äidinkieli tai opiskelukieli ei ole ruotsi; eli kiinnostus suomenruotsalaista yhteisöä kohtaan voi korvata kielitaidon.

Sovellamme samaa ajattelua suomenruotsalaisiin taiteilijoihin, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla.

Joskus asenteita ruotsalaisuuden vahvistamiseksi Suomessa parannetaan parhaiten hankkeessa, jota vetää uussuomalainen tai suomenkielinen organisaatio. Silloin yhteyttä ruotsalaisuuden vahvistamiseen Suomessa voi kuvata esimerkiksi kertomalla, miten hanke myötävaikuttaa asenteiden paranemiseen.